Rasismi on pahasta, enkä missään nimessä halua leimata jonkin tietyn maan nuoria miehiä yhden henkilön tekojen perusteella. Tuntuu kuitenkin, että erään Afrikassa sijaitsevan maan miehet (!) tekevät selkeästi enemmän rikoksia kuin muut afrikkalaiset. Ilta-Sanomat uutisoi:
– Lahtelaisen 14-vuotiaan koulutytön tapon yrityksestä epäilty 37-vuotias somalimies piti hänelle määrättyä vuoden lähestymiskieltoa tarpeettomana. Mies oli uhkaillut puukolla lahtelaisperhettä uimarannalla ja kertonut hukuttavansa perheen pienimmät lapset. Viime lauantaina mies käänsi autonsa pyörätielle ja ajoi suoraan tytön päälle. Tyttö loukkaantui vakavasti.
Itse tiedän kokemuksesta, että meininki on ollut sama siitä saakka, kun somalipakolaiset saapuivat Suomeen vuonna 1992. Tuolloin vastaavaa täysin yhteiskunnan säännöistä piittaamatonta käytöstä nähtiin Vaasan kaduilla ja kahviloissa. Huumeet vaihtoivat omistajiaan kaduilla, valtio maksoi huumekauppoihin käytetyt kännykät ja vieläpä nahkatakit päälle.
Turussa kansa vaatii jo katupartioita kaduille, kun maahanmuuttajat hakkaavat ihmisiä keskustassa.
– Turun kaupungin internet-sivujen keskustelufoorumilla on käyty viime päivinä kiivasta sananvaihtoa tänä kesänä otsikoihin nousseesta katuväkivallasta. Tunteita ovat kuohuttaneet etenkin maahanmuuttajien osuus ongelmassa ja ehdotus vapaaehtoisista katupartioista, jotka takaisivat keskustassa liikkuvien turvallisuuden. Osa kommenteista hyökkää maahanmuuttajia vastaan ja sysää syyn katuväkivallasta näiden harteille. Ratkaisuksi ongelmaan tarjotaan jopa pesäpallomailat kädessä partioivia skinhead-joukkoja. Turun kaupungin tiedotuspäällikölle Seppo Kemppaiselle asia tuli tiistaina yllätyksenä.
Olin vuosina 2002 – 2005 Poliisi-tv:n toimittajana, ja tein myös useita maahanmuuttajien rikollisuutta koskevia juttuja. Niissä somalien edustajat purkivat tuntojaan siitä, että somalit eivät ole kyenneet sopeutumaan Suomen yhteiskuntaan ja siten leimaavat somalit käytöksellään.
On harmillista, ettei näitä somalimiehiä ole saatu kuriin, mutta se ei ole mielestäni kuitenkaan meidän ongelmamme. Myös somalinuorukaisten on kärsittävä tekojensa seurauksista kuten muidenkin, eikä ylempalttinen paapominen ainakaan auta heitä palaamaan kaidalle tielle. Ihmettelenpä vaan, miksi joku vielä kehtaa vastustaa näiden taparikollisten karkottamista takaisin kotimaahansa?
Olisikohan ensinnäkin osansa sillä, että jos somali tekee rikoksen, siitä uutisoidaan suurella innolla, ja on selvää mikä määre nostetaan otsikoihin – tuskin (ainakaan pelkästään) esimerkiksi ”työtön”, ”kolmikymppinen” tms. mikä saattaisi meidän supisuomalaisten tallaajien kyseessä ollessa käydä paremmin päinsä. Vaikka en toki kiellä etteikö tässä, kuten missä tahansa muussakin, ihmisryhmässä olisi omia mätiä omenoitaan, joiden tekoja ei voi puolustella.
Suuri syy lienee myös ilmiöllä, jota kuvaa termi ”itseään toteuttava ennustus”. Tuntuu että harmittavan usein somalinuorille paukutetaan alusta asti päähän, se että he ovat rikollisia, sopimattomia, ei heistä kuitenkaan mitään tule. Moni tuntee että heillä ei siis todellakaan ole muuta vaihtoehtoa kuin ryhtyä tielle, jota tämä yhteiskunta tuntuu leimaamisellaan heille tarjoavan. Sopeuttamiseen pyrkiminen yhteistyö tuskin on ”paapomista”.
Ihan vain sivumennen voisin suositella iltalukemiseksi Petri Hautaniemen väitöskirjaa ’Pojat! Somalipoikien kiistanalainen nuoruus Suomessa’, joka sivuaa kysymystä.
http://acta.uta.fi/english/teos.phtml?9912