Kun vaarallinen hands-free -laki tuli voimaan, olen huomannut muutoksen myös katukuvassa. Aivan kuin sielläkin olisi voimassa jonkinlainen hands-free -laki, koska nykyisin näkee yhä enemmän ihmisiä, joilla on koko ajan jonkinlainen nappikuuloke tai muu viritys korvassaan, vaikka puhelu ei olisikaan käynnissä.
Tänään törmäsin taas ns. oman elämämänsä agenttiin, joka oli pukeutunut valeasuun, eli tuulipukuun ja kumisaappaisiin. Korvassaan keski-ikäisellä miehellä oli ns. sankamallinen hands-free, jossa on muutaman sentin pituinen mikkiuloke. Puhelua ei ollut käynnissä. Näky oli aika korni. Äijä on siis aina valmiina, jos vaikka tulisi tiukka paikka ja puhelin sattuisi soimaan h-hetkellä. Esimerkiksi kun hän ylittää katua tai hyppää kaivonkannen yli.
Mitähän mahtoi miehen mielessä liikkua?
Onneksi Hämeenkadulla eräs vanha nainen tokaisi minulle katsellessaan kaupan ikkunassa olevia omenoita: ”Ompa komeeta omenia!”