Viime päivien uutisointi siitä, että lapset ottavat kännykkäkameroilla luvatta kuvia toisistaan, on osittain hieman harhaanjohtavaa. Kyseisistä artikkeleista saa nimittäin kuvan, että kuvattavalta henkilöltä pitäisi kysyä lupa.
Lapsista joka kolmas ilmoitti tietävänsä ainakin yhden, josta oli otettu kännykkäkuva ilman kuvattavan kohteen lupaa ja lähetetty sen jälkeen eteenpäin esimerkiksi internetiin. IT-Viikko
Lupaa kuviin ei kuitenkaan tarvita, eli kenestä tahansa saa ottaa julkisella paikalla kuvan ja lähettää sen vaikkapa internetiin. Julkisia paikkoja ovat esimerkiksi kadut, puistot, torit, ravintolat, rautatie-, lento-, bussi- ja metroasemat, kaupat ja kauppakeskukset. Käsittääkseni myös koulut ovat julkisia paikkoja, sillä ne eivät aina ole yleisöltä suljettuja paikkoja.
Euroopassa vain yhdessä maassa kuvattavalla on oikeus omaan kuvaansa. Tuo maa ei ole Suomi, vaan Luxemburg. Toki aina on korrektia kysyä lupa, mutta laki ei sitä kuitenkaan vaadi. Täysin eri asia ovat sitten ne kuvat, jotka menevät loukkauksen puolelle tai ovat muuten julkaisukelvottomia.
On muistettava, että esimerkiksi luvatta kaverista otettujen kuvien nettijulkaisu saattaa loukata yksityisyyden suojaa. Pelastakaa lapset ry.
Yksityisyyden suojaa kuva kuitenkin rikkoo vain, jos se on otettu yksityisyyden suojaan kuuluvalla alueella eli kotona, hotellihuoneessa, teltassa, asuntovaunussa, porraskäytävässä tai kodin pihapiirissä. Myös yleisöltä suljetut rakennukset, wc-tilat, pukuhuoneet ja vastaavat ovat kiellettyä kuvausaluetta salakatselupykälän perusteella.
Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen syyllistyy, jos kuva on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä kuvatulle, eli jos kohde on siinä erityisen ”huonossa tilassa”, kuten vaikkapa alasti. Kuvien käyttö koulukiusaamiseen on toki huono juttu, mutta lähtökohtaisesti kuvan ottaminen ja lähettäminen eteenpäin tai julkaiseminen vaikkapa blogissa ei siis ole kiellettyä eikä laitonta.