Terveyspalvelujen kustannuksia on vuosikymmeniä siirretty hyvätuloisten maksettavaksi kela-korvauksella, joka on ollut tehokas keino sekä taloudellisesti että hoitojonojen lyhentäjänä. Kela-korvaus on toiminut eräänlaisena katalyyttinä, jolla on saatu merkittävä osa ihmisistä maksamaan hoitonsa pääosin itse. Jokainen korvattu euro on tuottanut säästöjä ja lyhentänyt hoitojonoja. Parhaillaan hoitovelka on koronakriisin vuoksi historiallisen suuri, joten kela-korvauksia olisi tässä tilanteessa tullut leikkaamisen sijaan kasvattaa. Hallitus päätti kuitenkin toimia toisin.
Hallitus leikkaa kela-korvauksia peräti 64 miljoonalla eurolla, mikä siirtää julkisen sektorin asiakkaiksi ihmisiä, jotka ovat aiemmin käyttäneet yksityisiä palveluja ja maksaneet valtaosan kuluistaan itse. Leikkauksen myötä julkiset terveyspalvelut ruuhkautuvat, jolloin hoitoon pääsee entistä sairaampana. Eriarvoisuuden vähentämistä juhlapuheissa liputtava hallitus toimii toisin kuin julistaa. Yritysvastaisuus ei tule yllätyksenä sote-valmistelua seuranneille, mutta eriarvoisuuden kasvu voi yllättää monet. Suomalaiset ovat nimittäin jakautumassa maksukykynsä perusteella terveyspalveluissa kahteen kastiin, ja häviäjiä ovat taas kerran pienituloiset.
Maksukykyiset saavat jatkossakin hoitoa viipymättä yksityisellä, mutta samaan aikaan pienituloiset jumiutuvat julkisten palvelujen hoitojonoihin. Asiantuntijat tyrmäsivät kela-korvausten leikkaukset jo ennakkoon, joten nyt on perusteltua hämmästellä miksi nämä näkemykset sivuutettiin. Tuhannet sote-yritykset ovat laadukkaan terveydenhoitomme selkäranka, ja niitä tarvitaan hoitojonojen purkamiseen myös jatkossa. Mikäli kela-korvausten leikkaus toteutuu, tulee hyvinvointialueiden varautua ruuhkien purkamiseen muun muassa palvelusetelien käytön merkittävällä lisäämisellä. Suomalaiset ansaitsevat parempaa terveydenhoitoa. Viipymättä.
Jocka Träskbäck (kok.)
Sairaanhoitopiirin valtuutettu
Hyvinvointialueen valtuutettu
Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 17.3.2022.