EU-komissio ehdottaa jäsenvaltiolle niin sanottua CSAM-asetusta, joka kieltäisi viestien salauksen monissa tutuissa sovelluksissa, kuten WhatsAppissa. Tarkoituksena on helpottaa rikostutkintaa, mutta ehdotettu keino ei kestä kriittistä tarkastelua. Suomessa liikenne- ja viestintävaliokunta sekä puolustusvoimat ovat jo kritisoineet ehdotusta, joka heikentäisi merkittävästi kansalaisten tietoturvaa ja loukkaisi perusoikeuksia.
Suomen ei pidä hyväksyä ehdotusta, joka romuttaisi kyberturvallisuutta sekä avaisi rikollisille ja vieraiden valtioiden tiedustelulle uusia mahdollisuuksia. Toteutuessaan asetus loukkaisi yksityiselämän suojan keskeistä periaatetta viestien luottamuksellisuudesta. Salauksen kieltämisen myötä yksityisviestit olisivat jatkossa viranomaisten ja operaattorien luettavissa, joten ne voisivat päätyä myös rikollisten käsiin. Asetus heikentäisi myös journalistien lähdesuojaa varsinkin jäsenmaissa, joissa lehdistönvapaus on jo valmiiksi heikko.
Asetuksen toteutuessa rikolliset löytäisivät kyllä nopeasti keinoja jatkaa salattujen viestien lähettämistä. Ehdotus ei siten ratkaisisi sen perusteena olevaa ongelmaa, vaan loisi uusia ongelmia toisaalle. Terrorismin ja lapsiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan torjunta ovat erittäin tärkeitä tavoitteita, mutta kaikkien kansalaisten tietoturvaa heikentävä ja rikollisten toimintaedellytyksiä lisäävä asetus ei ole siihen oikea keino. EU-parlamentti äänestää asetuksesta 16.-19. lokakuuta pidettävässä täysistunnossa.
CSAM-ehdotus asettuu outoon valoon myös siksi, että Euroopan parlamentti pääsi juuri sopuun kyberturvallisuuden vahvistamisesta EU-instituutioissa (CyberSec for EUIBA) ja taannoin hyväksyttiin kyberturvallisuusdirektiivi (NIS2). Parlamentissa halutaan siis vahvistaa kyberturvaa, mutta samaan aikaan komissio ehdottaa kansalaisten kyberturvan ja yksityisyyden suojan heikentämistä. Tämä yhtälö ei ole kestävällä pohjalla, sillä kyberturvaan täytyy nyt panostaa kaikilla rintamilla.
Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 4.10.2023.